PERINNEPOLKU, OSA 4: Kulkeminen ja kellari

Julkaistu:

Matkamme perinnepolulla on edennyt seitsemännelle taululle. Käännetään katseet hetkeksi järvelle ja joelle päin ja tutustutaan kulkemisen hankaluuksiin ennen maantien valmistumista. Esittelyssä on myös ainoa vanhasta Riutulasta jäljelle jäänyt rakennus, kellari.

20200824_1250103319719027008503553.jpg

7. KULKEMINEN

Ennen maantien rakentamista ja moottorikelkkojen yleistymistä, poro oli tärkein kulkuväline talvisin. Kesäisin Riutulasta kuljettiin Inariin kirkonkylälle ensin pitkospuita kolmen kilometrin matka jänkien yli Konesjärvelle ja sieltä pyörällä tai taksilla Inariin. Toinen vaihtoehto oli kahdeksan kilometrin venekyyti Sikovuonoon ja sieltä linja-autolla Inariin.

Lastenkodin pienestä porokarjasta oli Lapin sodan jälkeen jäljellä vain muutama ajoporo. Poronhoito ei talossa enää elpynyt, joten talonväki kulki hevosilla tai lainasi ajoporoja naapureilta. Koska lastenkoti oli myös naapureiden kulkureitin varrella, yhteistyö ja avunanto molemmin puolin oli tiivistä.

Vuonna 1963 valmistui maantie lastenkotiin asti ja seuraavina vuosina se ulottui kattamaan koko Riutulan kylän alueen. Sitä ennen vesireitit olivat tärkeitä kulkuväyliä. Mm. postireitti Inarista Angelin kautta Rovisuvantoon ja Lemmenjoen kultareitti kulkivat vuosikymmeniä lastenkodin ohi pitkin Leutolahtea.

Pojat hakevat metsänhoitajaa
Pojat hakemassa metsänhoitajaa joen takaa 1920-luvun lopulla
Elsa lähdössä lasten kanssa
Elsa-täti on lähdössä lasten kanssa Inariin.
20200802_1521365321191810215225845.jpg

8. KELLARI

Lastenkodin pihapiirin kasvimaat olivat hyviä viljelysmaita. Järven läheisyys esti hallan aikaiset tuhot ja karjanlanta antoi lisävoimaa kasvamiseen. Lastenkodin perunamaat käännettiin aluksi hevosella ja myöhemmin traktorilla. Koululaiset opettajineen kävivät auttamassa perunannostossa ja saivat siten hyvitystä ostaessaan perunaa koululle.

Perunaa saatiin omasta maasta parhaana vuonna 22 000 kg. Se varastoitiin sekä omaan että koulun kellareihin. Porkkanoille ja nauriille oli oma viileämpi kellari vaaran rinteessä.

Perunakellari oli niin hyvä, että perunat voitiin kantaa suoraan maalta kellarin laareihin.

Kovilla pakkasilla lämpötila pidettiin plussan puolella viemällä palava hiilisanko yöksi kellarin lattialle.

Marjat säilöttiin keittiön alla olevaan kellariin, kun taas kala ja liha varastoitiin rantatörmään kaivettuun maakellariin. Tähän kellariin ajettiin talvella jääkuutioita, jotka sahanpuruilla peitettyinä säilyttivät riittävän kylmyyden kesäajan yli.

perunannostoa mv.1963
Traktori helpottaa perunannostoa vuonna 1963.
Perunannostoa evakon jälkeen
Perunaa nostetaan evakon jälkeen vuonna 1946.

Ilmeisen hyvä siis on ollut maaperä perunan viljelyyn Riutulassa ja perunannosto talkoot kokosivat koko Riutulan väen yhteen. Kellari seisoo ryhdikkäänä edelleen Vasatokan takana rinteessä, ainoana säilyneenä rakennuksena.
Jäljellä on enää kaksi taulua, vuorossa on operaatio Kulkuset ja pääsemme mukaan heinäpellolle.