Kirjoittaja: vasatokka

”Vanhan Riutulan ja lastenkodin aika”

NUORISOKESKUKSEN JA LASTENKODIN HISTORIAA LYHYESTI

Paljon on vettä virrannut Kettujoessa ja tuhansia ja taas tuhansia kaikenikäisiä kävijöitä jättänyt jälkensä Leutolahden rannalle sen jälkeen kun Abraham Johanneksenpoika Aikio suunnitteli asuntoaan tälle kuvankauniille paikalle. Tila rekisteröitiin kuuluvaksi Paadarin kylään ja nimettiin Riuttulaksi. Kuitenkin jo viisi vuotta myöhemmin tilaa isännöi uudisasukas Henrik Samuelinpoika Mattus.

Mattus möi tilan vuonna 1903 Inariin sairaanhoitajaksi tulleelle Naemi Von Bonsdorfille joka lahjoitti tilan NNKY:lle. Lahjakirjassa täsmennettiin että tilan tulisi palvella Lapin lähetysasemana sekä vanhusten ja lasten turvakotina.

Näiden vaiheiden jälkeen aloitti loppiaisena 1907 toimintansa lasten ja vanhusten turvakoti. Naemista tuli laitoksen ensimmäinen johtajatar. Nuorisotyö Muddusjärven rannalla on siis tavallaan alkanut jo hyvin varhain. Vanhukset siirtyivät jo varhaisessa vaiheessa järven toiselle puolelle perustettuun hoitokotiin joka nimettiin Toivoniemeksi. Näin Riutula jäi lastenkodiksi ja toimikin siinä tärkeässä tehtävässä aina vuoteen 1978 saakka, jolloin sosiaaliturva ja elintaso oli kohonnut niin että lastenkoti voitiin lakkauttaa.

 

Riutulan tila oli lähes omavarainen aina vuoteen 1966 saakka, arkkitehti Wrede oli laatinut ilmaiseksi piirustukset ja tilalla sijaitsi kauniin ja tilavan päärakennuksen lisäksi navetta ja joukko talousrakennuksia. Peltoja tilaan on kuulunut jopa 750 hehtaaria. Kaikki osallistuivat talon töihin, lapset oppivat näin luonnostaan työnteon mallin, kunnes laki aikanaan kielsi lasten osallistumisen talon töihin. Lastenkodissa ei silti unohdettu hauskanpitoa, veneretket Muddusjärvellä ym. lähiseudulle suuntautuneet retket toivat vaihtelua lasten elämään. Kultaryntäyksen akaan saatiin seurata monenlaisten kulkijoiden liikennettä Kettujokea pitkin Lemmenjoen kultamaille.

Lapset aidalla
Lapset ns. sonniaitauksen aidalla jonka lähellä on nykyään Niesta kota.

Maailmanlaajuista huomiota lastenkoti sai operaatio Kulkusten myötä. Vuonna 1956 alkanut operaatio toi terveisiä Amerikan viestilaivueen sotilaat toivat lapsille lahjoja Saksan tukikohdasta saakka. Lisäksi apua saatiin ympäri suomen perustettujen Riutula-kerhojen kautta ja edelleen lähes joka vuosi meillä vierailee joku joka on lapsena ollut Riutula-kerhossa ja pääsee näin konkreettisesti katsomaan paikkaa johon on kerännyt lahjoituksia tai tehnyt käsitöitä.

VanhaRiutula_kahvitauko
Lapset kahvitauolla kesäisenä päivänä Leutolahden rannassa
VanhaRiutula_veneretki
Veneretkellä Leutolahdella

Vanhat ja kauniit rakennukset selvisivät sodasta vahingoittumattomina, irtaimisto oli pääosin jo ehditty tuhota ja panokset oli jo asetettu kun lastenkodin väki palasi evakkomatkaltaan Ruotsista ja Ylivieskasta. Tilalle rakennettiin 1960 luvun alussa uusi päärakennus ja vanhat rakennukset valitettavasti purettiin pois. Näin koitti Riutulan uusia aika, jonka katsottiin alkaneeksi vuodesta 1966, kun uudet rakennukset vihittiin käyttöön. Sosiaalihallitus oli useaan kertaan kehoittanut  NNKY:tä useaan kertaan rakentamaan uusi ja paloturvallinen rakennus. Tästä katsotaankin alkaneen Riutulan uusi aika. 

Uuden rakennuksen aikaan Kekkonen oli jo vieraillut lastenkodissa ja ihmetellyt kuinka näin eristyksissä voivat ihmiset elää, ilman tieyhteyttä. Olihan Riutulassa jo lastenkodin väkeä noin 60 henkeä ja naapurissa koululla lähes saman verran. Kekkonen lupasi seuraavana vuonna tien olevan valmis ja näin tapahtuikin, vuosi oli 1963. Kulkeminen helpottui ja pitkospuut ja hankalat taipaleet poroilla helpottuivat. Inarin ensimmäinen asvalttikin saatiin Riutulaan, siinä sitten kävi kauempaakin väkeä kokeilemassa ja ihmettelemässä.

Riutulassa ehti toimia myös kansakoulu vuosina 1915-1931  ja Lapin tyttöjen sivistämiseksi perustettu talouskoulu. Tilanahtaus kuitenkin vaivasi ja naapuriin rakennettiin koulurakennus, jossa koulua käytiinkin aina vuoteen 1996 saakka.

emäntäkoululaisia
Talouskoululaisia

Lastenkodin lakkauttamisen jälkeen NNKY vuokrasi tiloja Saamelaisalueen koulutuskeskukselle oppilasasuntolaksi ja osa tiloista vuokrattiin muille  kuntalaisille. Inarin kunnalle rakennukset siirtyivät v. 1988. Kunta peruskorjautti rakennukset myöhemmin ja vuokrasi ne Metsähallitukselle joka käynnisti Suomen nuorisokeskusten verkostoon kuuluvan Eräkeskus Inarin vuonna 1994. Nuorisokeskuksen vaiheista voit lukea täältä: Nuorisokeskuksen vaiheet

Tarinoita, kokemuksia ja tunteita liittyy Lastenkotiin ja Riutulaan. Vasatokan ympäristössä voit tulla kiertämään perinnepolkua ja katsomaan aulaan koottua valokuvanäyttelyä sekä lastenkodin ajoilta säilynyttä esineistöä.

-Riutulassa 22.5., Nuoriskokeskuksen 25v. juhlavuonna 2019

NUORISOKESKUS 25V, PIENI PALA HISTORIAA JA JUHLAHUMUA

Alkutahdit -90 luvun taitteessa

Vaikka Inarissa suhtauduttiin epäillen nuorisokeskuksen syntyyn vielä 90- luvun lopulla niin sitkeys palkittiin. Vuonna 1988 NNKY (Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys) lahjoitti lastenkodin rakennukset Inarin kunnalle ja vuonna 1994 avattiiin Nuorisokeskus Inari. Nuorisokeskustoiminta alkoi OPM:n (silloinen Opetusministeriö) tuella ajatuksena järjestää nuorisomatkailutoimintaa. OKM:n (Opetus- ja kulttuuriministeriö) tuella nuorisokeskus toimii vielä nytkin, 25 vuotta myöhemmin ja pääpaino on edelleen nuorisotoiminnassa.  Vanhoista lehtileikkeistä voimme lukea Sampo Parkkosen ja nyt jo edesmenneen Seppo Körkön tyytyväisyydestä ja havaita hymyn kasvoilla, kun päätös nuorisokeskuksen perustamisesta on vihdoin totta. Hymyyn on aihetta edelleen, toiminta jatkuu vilkkaana.

Nuorisokeskus ehti toimia Metsähallituksen alaisena aina vuoteen 2004 saakka Eräkeskus Inari oy nimellä, jonka jälkeen toimintaa jatkoi kuntakonserniin kuuluva Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inari oy, eli tuttavallisemmin VASATOKKA.

Maailma muuttuu, perusasiat säilyvät

Alkuaikoina muutaman työntekijän voimin toiminut 60 hengen keskus on kasvanut 125 paikkaiseksi ja työllistää parhaimmillaan 15 henkilöä sesonkiaikoina. Kun vuonna 1994 kirjattiin reilu 2000 yöpymisvuorokautta, päästiin vuonna 2018 yli 16 000 yöpymisen lukuihin. Tämä on tiennyt vilinää ja liikennettä ennen niin syrjäiselle Riutulan kylälle. Pitkospuut ja porokyyti ovat vaihtuneet linja-autoihin, pikkubusseihin ja vuokra-autoihin. Harva saapuu Leutolahden rannalle rannalle enää kävellen, joku ehkä hiihtäen tai moottorikelkalla.

”Rauhallinen loma- ja kurssipaikka Muddusjärven rannalla”. Näin markkinoitiin Eräkeskusta vuonna 1994 Jäämerentiellä lehdessä. Samoilla saatesanoilla voisi hyvin tehdä mainoksen nytkin. Asiakkaamme ovat aina arvostaneet luonnonrauhaa ja nauttineet syrjäisestä sijainnista. Revontulet ja ympäröivä luonto ovat mykistäneet Riutulan turvakodin epävirallisen kievarin asukkaan 1900 luvun alussa, leirikoululaisen 2000 luvulla ja edelleen ulkomaalaisen mökkivuokraajan tammikuussa 2019.

Luonto on ollut aina iso osa nuorisokeskuksen toimintaa. Ohjelmaa ja nykyään elämyksiä on tarjottu luonnonhelmassa aina. Erätaitokoulussa alkuvuosina opeteltiin tulentekoa, harjoiteltiin suunnistusta ja pystytettiin laavuja. Suosittu ohjelmamme on edelleen erätaidot, satoja pikkunuotioita ja kymmeniä lumikammeja, eli quizeeta ilmestyy Kettulammen ympärille kun ulkomailta tulevat opiskelijaryhmät harjoittelevat arktisia erätaitoja. Otsamo on huiputettu tuhansia kertoja ja ihailtu maisemaa Muddusjärven yli Muotkatunturin erämaahan. Kanootit ovat lipuneet Kettujokea pitkin ja porotilalla suopunki viuhunut ilmassa varmasti viikkokausia ajassa mitattuna.

Nuorisotoiminta on omanlaistaan aikakaudesta riippuen, mutta jotain samaa voi havaita kun lukee -95 Riutulassa järjestetystä kansainvälisestä videoleiristä tai miettii nyt keväällä järjestetyssä tubetyöpajassa häärineitä koululaisia.

Nuoret pääosassa

Leirikoulu Vasatokassa on jäänyt varmasti monen mieleen ja jälleen odotamme useaa ryhmää saapuvaksi ensi syksynä. Pääasiassa leirikoulut ajoittuvat syksyyn mutta meille voi tulla ympäri vuoden, talvella leirikoulu kaamoksen keskellä on taatusti erilainen kuin muualla vietetty viikko.

f3c0967d-f28a-4e99-b198-815c1fb7bb5b 3

Kansainvälinen nuorisotoiminta on aina kuulunut vahvasti nuorisokeskuksen toimintaan. Tälläkin hetkellä keskuksessamme on kolme reipasta nuorta miestä Euroopan maista tutustumassa toimintaan, työskentelemässä kanssamme ja tuomassa lisäväriä arkeemme.  Vuoteemme mahtuu myös useita kansainvälisiä nuorisoleirejä, kaikissa perusajatuksena on yhteistyö ja solidaarisuus. Onnelliset hymyt kuvissa vahvistavat ajatusta että tätä kannattaa jatkaa.

Juhlaseminaari ”mitä näkkyy” ja juhlaillallinen

Pääsiäisen jälkeisellä viikolla päätimme juhlistaa nuorisokeskusta kutsumalla työpajapäivään Inarin kunnan kolmos- ja neljäsluokkalaisia. Päivän aikana kiipeiltiin, taiteiltiin graffitteja ja tietysti tubetettiin. Koululaiset tuovat aina vauhtia meidän toimintaamme, uskomaton energia ja tsemppi jäävät mieleen pitkäksi ajaksi.

Seminaarissa kuultiin ajatuksia pienen kunnan nuorisotyöstä. Puhujina kuultiin Inarilaisia nuoria ja nuorisoalan ammattilaisia. Kaikissa puheenvuoroissa nousi nuorisotyö tärkeäksi ja vaikuttavaksi tekijäksi. Olkaamme siis ylpeitä että saamme olla osa tätä arvokasta työtä.

Iltajuhlassa päästiin nauttimaan  Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kokkiopiskelijoiden valmistama juhlaillallinen, jonka menu oli laadittu paikallisten raaka-aineiden, eli poron ja kalan ympärille.
Hyvä ruoka ja hyvä mieli, lämmin tunnelma, puheensorina, taidokas tanssiesitys, upeat luontokuvat ja luonnon oma näytelmä auringon laskiessa Tuorisjängän taakse. Rantasaunan löylyt ja lähestyvän kesän tuoksu. Muddusjärvi ja erämaa odottamassa tulevaa kesää. Nämä seikat varmistivat upeat puitteet juhlillemme.

Haluamme juhlistaa tätä merkkipaalua vielä myöhemminkin, siispä suunnittelemme avoimien ovien päivää ja kahvitajoilua syyskuulle. Näillä näkymin kahvipannu porisee 14.9. lauantaina.  Suomen nuorisokeskukset ry:n blogista voit lukea Miljan kirjoituksen juhlapäivistämme. Blogi löytyy täältä: snk blogi 

Pysy kuulolla ja seuraa blogiamme ja sosiaalisen median kanaviamme, kerromme myöhemmin myös lastenkodin ajasta ja valotamme näin Riutulan mielenkiintoista historiaa.

 

Leirikoulut Vasatokassa

P1070259

LEIRIKOULU SUOMEN HUIPULLA

Vasatokan leirikoulu suomen pohjoisimmassa nuorisokeskuksessa tarjoaa erilaisia kokemuksia kaikenikäisille, kaikkina vuodenaikoina. Miltä kuulostaisi melontaretki Kettujoella, kullanhuuhdonta Lemmenjoella tai Patikointiretki tunturin laelle?  Haluaisitko kokeilla jousiammuntaa, lumikenkäilyä, koskenlaskua tai vierailla porotilalla? Kaikki tämä ja paljon muuta on mahdollista toteuttaa Vasatokan leirikoulussa. Tarjoamme leirikoulupalveluita ympäri vuoden.

Vasatokan sijainti Muddusjärven rannalla, Muotkatunturin erämaan ja Lemmenjoen kansallispuiston kainalossa antaa upeat mahdollisuudet unohtumattomaan leirikouluun.  Suomen kolmanneksi suurin järvi, Inarijärvi, jota myös saamen mereksi kutsutaan antaa oman leimansa aluueen ilmastoon. Luonto onkin tärkeä osa toimintaamme ja ohjelmamme rakentuvat pitkälti sen ympärille.

Inarin kunnassa puhutaan kolmea saamenkieltä ja täällä sijaitsee ainutlaatuinen saamelaimuseo ja luontokeskus Siida, sekä saamelaiskulttuurikeskus Sajos, jossa kokoontuu myös saamelaiskäräjät.

kollaasi

OMANLAINEN LEIRIKOULU

Vasatokan aktiviteettien ympärille on helppo suunnitella juuri oman luokkanne näköinen leirikoulu. Läheinen Otsamo tunturi on ollut suosittu retkikohde ja jäämeren aallot odottavat muutaman tunnin bussimatkan päässä. Retki Norjan puolelle Pykeijaan ja pulahdus jäämereen virkistää varmasti ja matkalla näkee hyvin, kuinka luonto muuttuu karummaksi pohjoiseen mentäessä. Puut pienenevät, havupuita ei enää näy, avotuntureita silmänkantamattomiin. Vasatokan liikuntahallissa voi kokeilla seinäkiipeilyä ja haastaa itsensä ja kokeilla pääseekö kattoon saakka. Saariselän tunturikeskus on hieno päiväretkikohde, talvella pääsee esimerkiksi kokeilemaan suomen pisintä pulkkamäkeä tai laskettelemaan, sulan maan aikaan voi ihailla tunturimaisemia tai vaikka patikoida.

f3c0967d-f28a-4e99-b198-815c1fb7bb5b 3

KAUKANA MUTTA SAAVUTETTAVISSA

Sijaintimme pohjoisessa saa monen haukkomaan henkeään, kamala kuinka kaukana te olette. Matka on kuitenkin jo kokemus itsessään, matkan pituus unohtuu bussin rullatessa suomen halki, läpi eri maakuntien ja maisemien. Viimeistään bussin kaartaessa Vasatokan pihaan edessä aukeava tunturimaisema salpaa hengen. Kalastusta harrastava alkaa jo etsiä virveliään ja kamerat kaivetaan heti esille. Helsingistä meille matkaa kertyy 1100 km ja esimerkiksi Jyväskylästä 880 km. Lapin pääkaupunki Rovaniemi on 340 km:n päässä ja Lentokentälle Ivaloon on matkaa ainoastaan 60 km.

Leirikoululaiset majoittuvat hostellitason huoneistoihin tai halutessaan viehättäviin lomamökkeihimme. Ruokailut hoituvat oman keittiömme toimesta ja rantasauna lämpeää iltaisin, rohkeimmat pulahtavat Muddusjärven aaltoihin ja talvisaikaan voi kokeilla avantoa.

Parhaimmat leirikouluviikot myydään nyt, onko sinun luokkasi jo päättänyt leirikoulupaikan? Kysy lisää vapaista viikoista ja pyydä tarjous. Ohjelmavihkon voit ladata tästä: Leirikouluvihko11-2018

Tervetuloa pohjoiseen, nauttimaan kiireettömyydestä ja ripauksesta lapin taikaa,

terveisin Vasatokka tiimi

Naiset Riutulassa / woman´s in Riutula

Elsatätijalammas
Elsa täti Muddusjärven lammassaaressa

Kautta aikojen ovat Riutulan jokapäiväisessä toiminnassa tärkeässä osassa olleet naiset, aina lastenkodin alkuajoista lähtien.
Lastenkodin ensimmäinen johtajatar ja perustaja Naemi von Bonsdorff oli tulisieluinen mutta reilu ja lapsien hyvinvoinnista välittävä johtajatar. Naemi oli myös sairaanhoitajatar ja vastasi näin myös terveydenhoidosta muiden töidensä lomassa. Koko lastenkodin historian aikana lastenkotia ehti pyörittää kaikkiaan kahdeksantoista johtajatarta. Johtajattaren osa ei ollut helppo, Riutula oli vaativa asuinympäristö tiettömän taipaleen takana ja virkapaikka yksinäinen. Johtajattaret olivat vuoteen 1924 saakka yhtä poikkeusta lukuunottamatta diakonissoja. Näin ollen he olivat omalta osaltaan tärkeässä asemassa paikkaamassa Inarin huonosti järjestettyä sairaanhoitoa ja heitä haettiin apuun pitkienkin matkojen päästä.

Lastenkodin päivittäisistä toiminnoista huolehtivat mm. emäntä, karjakko ja tädit. Naiset opastivat tyttöjä taloustöihin aina ruuanlaitosta karjanhoitoon ja siivoustöihin. Näin saatiin arki sujuvaksi ja kaikki osallistuivat omalta osaltaan talon töihin, kunnes laki kielsi lapsien osallistumisen töihin. Riutula olikin lähes omavarainen aina vuoteen 1966 saakka, jolloin oli jo maantiekin saatu tänne saakka.

emäntäkoululaisia
Talouskoulun tyttöjä oppitunnilla

Talouskoulu aloitti lastenkodin tiloissa vuonna 1914 sivistämään ja opettamaan tärkeitä taloustaitoja lapin tytöille. Alunperin Riutula perustettiin myös vanhusten turvakodiksi, kunnes 1920 luvulla vanhukset siirtyivät Muddusjärjen vastarannalle Toivoniemeen.

kaarin_lastenkoti
Riutulan turvakodin viimeinen vanhus Kaarina 1920-luvun alussa.

Kaikista lastenkodin aikaisista valokuvista, kirjoituksista ja kertomuksista nousevat vahvasti esille naiset. Johtajattaret, heidän apulaisensa, emännät, lastenhoitajat, karjakot, opettajat, kaikki nämä lukuisat naiset ovat olleet vahvassa osassa luomassa historiaa täällä Riutulassa. Suodaan siis pieni hetki heille, nyt jo edesmenneille persoonille ja vaikuttajille, joiden ansiosta nuorten ja lasten hyväksi tehty työ jatkuu edelleen vahvana täällä alunperin Naemin hankkimalla maalla.

Tätä kirjoittaessa Vasatokkaan kokoontuu iloinen joukko lapsia ja nuoria viettämään talviriehaa mäenlaskun, makkaranpaiston ym. mukavan tekemisen parissa.
Vasatokan henkilökuntaan kuuluu ihania naisia iso joukko, ei meillä välttämättä silti mikään akkavalta täällä vallitse, mutta monen monta toimintoa jäisi tekemättä ilman naisia.

Erityisen lämmin hyvän naistenpäivän toivotus Vasatokan naisille. Ja oikein IHANAA NAISTENPÄIVÄÄ IHAN JOKAISELLE NAISELLE, SINÄ OLET ERITYINEN JA TÄRKEÄ. Miehet, nyt on se hetki, kun oikea aika hakea sille elämäsi naiselle vaikka kukkia tai suklaata. Lämmin halaus tai pieni arkinen askare toisen puolesta tehtynä lämmittää mieltä. Vasatokan naiset nauttivat täällä huoltomiehemme tuomaa suklaata askareiden lomassa.

Niastenpäivänä 8.3.2019 Riutulassa.


Throughout the ages, women have played an important role in the everyday life of Riutula, from the early days of the children’s home.
Naemi von Bonsdorff, the first director and founder of the Children’s Home, had spicy character but she was fair and caring leader. Naemi was also a nurse and was thus also responsible for health care in her other jobs. Throughout the history of the children’s home, the children’s home was run by eighteen leaders. The part of the leader was not easy, Riutula was a demanding residential environment behind the unspeakable hurdle and a solitary job. Until 1924, the headmasters were, with one exception, deaconesses. Hence, they played an important role in the inadequate medical care of Inari, and they were asked to help also long distances.
The daily activities of the children’s home are taken care of by, for example, mistress,  their . Women have always guided girls into housework for cattle husbandry and cleaning. This made the day-to-day run smooth and everyone took part in the work of the house until the law banned the participation of children in the work. Riutula was almost self-sufficient until 1966, when the road was already here.

In 1914, the School of Economics began to educate and teach important economic skills to the girls in Lapland. Originally, Riutula was also founded as a shelter for the elderly until the 1920s, when the elderly moved to Muddusjärvi’s opposite shore in Toivoniemi.

Of all the photos, writings and stories from the children’s home period, women are strongly raised. Leaders, their assistants, mistresses with their assistants, nannys,  teachers, all of these numerous women have been in the forefront of creating history here in Riutula. So give a little moment to them, now to the late personalities and influencers, which makes the work done for the young and the children continue to be strong here on the land originally acquired by Naemi.

When i´m writing about this, group of  local children and young people will meet in Vasatokka to spend a winter day enjoying outdoor activities, grilling sausages, etc.
Vasatokkas staff includes a wonderful group of women and many activities would not be done without women.

The wish of a very good Women’s Day for Vasatokkas Women. And HAPPY WOMEN’S DAY TO EACH WOMAN, YOU ARE SPECIAL AND IMPORTANT. Men, now is the time to pay attention for a woman of your life, even with flowers or chocolate. A warm hug or a small casual effort on behalf of another warms the mind. The ladies of Vasatokka enjoy here the chocolate, brought by our serviceman.

In Riutula, 8.3.2019

Talvisula Vasatokan edustalla / Unfrozen area in front of Vasatokka

Turvallisesti maastossa ja jäällä

Kelkkailukausi alkaa kohta olla parhaimmillaan ja kelkkoja kiitää ohitse yhä enemmän.

Haluamme täältä Muddusjärven rannalta lähettää terveisiä ja muistutella että Vasatokan edustalla on talvisula jota ei ole merkitty karttoihin, eikä jäälle. Kun siis laskeudut Inarista päin tullessa Muddusjärven jäälle niin PYSY REITILLÄ. Samoin Lemmenjoen reitiltä Muddukselle tullessa. Kartaan on piirretty suuntaa antavat rajat.

Moottorikelkkareiteillä tulee turvallisuussyistä välttää liikkumista, erityisesti alueilla joilla näkyväisyys ei ole hyvä. Useat nykykelkoista ovat ääneltään jo niin hiljaisia että lähestymistä on vaikea kuulla. Reippaasti mutkan takaa tuleva kelkka ja uralla kävellen tai suksilla liikkuva henkilö ovat huono yhtälö. Vaaratilanteita syntyy ja aiheutuu turhaa mielipahaa kaikille. Jos kuitenkin väliaikaisesti joudut liikkumaan kelkkareiteillä ja urilla niin muista että sinulla on väistämisvelvollisuus.

Inarissa riittää paljon maastoa turvalliseen ulkonaliikkumiseen, rauhoitetaan siis kelkkareitit kelkoille ja hiihtoladut hiihtäjille.  Lisätietoja kelkkailusta ja luvista löydät metsähallituksen kelkkailusivustolta: https://www.eraluvat.fi/maastoliikenne/moottorikelkkailu-urilla Liikenneturvan sivustolta löytyy vinkit turvalliseen kelkkailuun: Liikenneturvan kelkkailuvinkit ja kattava reittikartta löytyy täältä: Kelkkareitit

Mukavia ulkonaliikkumishetkiä kaikille. Vasatokan respasta voi käydä kysymässä lisää vinkkejä ja ajankohtaisia tietoa lähireiteistämme.

talvisula2


Safety tips for snowmobiling and in outdoor activities

The snowmobiling season season has started.
We want to send greetings from the shore of Lake Muddus and remind us that there is a unfrozen area in front of Vasatokka, which is not marked on the maps or on the ice. So when you come from Inari and come to Lake Muddusjärvi, STAY ON THE ROUTE. Likewise, when you come from Lemmenjoki-route to Muddusjärvi. The map has drawn indicative boundaries. Red is unfrozen area, green and blue lines are snowmobiling routes.
For safety reasons, snowmobile routes should avoid movement by walk or skiing, especially in areas where visibility is not good. Many of the modern snowmobiles are so quiet that they are difficult to hear. Briskly snowmobile from the bend and the person walking on the track or skiing is a bad combination. Dangerous situations arise and cause unnecessary discomfort to everyone. However, if you temporarily have to travel on snowmobile tracks, remember that is on your own responsible. Remember that you can´t drive by car in snowmobile routes.

In Inari, there is plenty of terrain for safe outdoor activities, so the snowmobile trails for snowmobiles and the ski tracks for the skiers are reassured. More information about ssnowmobiling can be found on the Metsähallitus site: https://www.eraluvat.fi/en/off-road-traffic/driving-on-snowmobile-tracks.html safety tips: https://www.liikenneturva.fi/en/road-safety/snowmobiles-1

We wish for everyone nice time in outdoors. For more tips and up-to-date information on our nearby routes, you can ask from Vasatokkas reception.