NUORISOKESKUKSEN JA LASTENKODIN HISTORIAA LYHYESTI
Paljon on vettä virrannut Kettujoessa ja tuhansia ja taas tuhansia kaikenikäisiä kävijöitä jättänyt jälkensä Leutolahden rannalle sen jälkeen kun Abraham Johanneksenpoika Aikio suunnitteli asuntoaan tälle kuvankauniille paikalle. Tila rekisteröitiin kuuluvaksi Paadarin kylään ja nimettiin Riuttulaksi. Kuitenkin jo viisi vuotta myöhemmin tilaa isännöi uudisasukas Henrik Samuelinpoika Mattus.
Mattus möi tilan vuonna 1903 Inariin sairaanhoitajaksi tulleelle Naemi Von Bonsdorfille joka lahjoitti tilan NNKY:lle. Lahjakirjassa täsmennettiin että tilan tulisi palvella Lapin lähetysasemana sekä vanhusten ja lasten turvakotina.
Näiden vaiheiden jälkeen aloitti loppiaisena 1907 toimintansa lasten ja vanhusten turvakoti. Naemista tuli laitoksen ensimmäinen johtajatar. Nuorisotyö Muddusjärven rannalla on siis tavallaan alkanut jo hyvin varhain. Vanhukset siirtyivät jo varhaisessa vaiheessa järven toiselle puolelle perustettuun hoitokotiin joka nimettiin Toivoniemeksi. Näin Riutula jäi lastenkodiksi ja toimikin siinä tärkeässä tehtävässä aina vuoteen 1978 saakka, jolloin sosiaaliturva ja elintaso oli kohonnut niin että lastenkoti voitiin lakkauttaa.
Riutulan tila oli lähes omavarainen aina vuoteen 1966 saakka, arkkitehti Wrede oli laatinut ilmaiseksi piirustukset ja tilalla sijaitsi kauniin ja tilavan päärakennuksen lisäksi navetta ja joukko talousrakennuksia. Peltoja tilaan on kuulunut jopa 750 hehtaaria. Kaikki osallistuivat talon töihin, lapset oppivat näin luonnostaan työnteon mallin, kunnes laki aikanaan kielsi lasten osallistumisen talon töihin. Lastenkodissa ei silti unohdettu hauskanpitoa, veneretket Muddusjärvellä ym. lähiseudulle suuntautuneet retket toivat vaihtelua lasten elämään. Kultaryntäyksen aikaan saatiin seurata monenlaisten kulkijoiden liikennettä Kettujokea pitkin Lemmenjoen kultamaille.
Maailmanlaajuista huomiota lastenkoti sai operaatio Kulkusten myötä. Vuonna 1956 alkanut operaatio toi terveisiä Amerikan viestilaivueen sotilaat toivat lapsille lahjoja Saksan tukikohdasta saakka. Lisäksi apua saatiin ympäri suomen perustettujen Riutula-kerhojen kautta ja edelleen lähes joka vuosi meillä vierailee joku joka on lapsena ollut Riutula-kerhossa ja pääsee näin konkreettisesti katsomaan paikkaa johon on kerännyt lahjoituksia tai tehnyt käsitöitä.
Vanhat ja kauniit rakennukset selvisivät sodasta vahingoittumattomina, irtaimisto oli pääosin jo ehditty tuhota ja panokset oli jo asetettu kun lastenkodin väki palasi evakkomatkaltaan Ruotsista ja Ylivieskasta. Tilalle rakennettiin 1960 luvun alussa uusi päärakennus ja vanhat rakennukset valitettavasti purettiin pois. Näin koitti Riutulan uusia aika, jonka katsottiin alkaneeksi vuodesta 1966, kun uudet rakennukset vihittiin käyttöön. Sosiaalihallitus oli useaan kertaan kehoittanut NNKY:tä useaan kertaan rakentamaan uusi ja paloturvallinen rakennus. Tästä katsotaankin alkaneen Riutulan uusi aika.
Uuden rakennuksen aikaan Kekkonen oli jo vieraillut lastenkodissa ja ihmetellyt kuinka näin eristyksissä voivat ihmiset elää, ilman tieyhteyttä. Olihan Riutulassa jo lastenkodin väkeä noin 60 henkeä ja naapurissa koululla lähes saman verran. Kekkonen lupasi seuraavana vuonna tien olevan valmis ja näin tapahtuikin, vuosi oli 1963. Kulkeminen helpottui ja pitkospuut ja hankalat taipaleet poroilla helpottuivat. Inarin ensimmäinen asvalttikin saatiin Riutulaan, siinä sitten kävi kauempaakin väkeä kokeilemassa ja ihmettelemässä.
Riutulassa ehti toimia myös kansakoulu vuosina 1915-1931 ja Lapin tyttöjen sivistämiseksi perustettu talouskoulu. Tilanahtaus kuitenkin vaivasi ja naapuriin rakennettiin koulurakennus, jossa koulua käytiinkin aina vuoteen 1996 saakka.
Lastenkodin lakkauttamisen jälkeen NNKY vuokrasi tiloja Saamelaisalueen koulutuskeskukselle oppilasasuntolaksi ja osa tiloista vuokrattiin muille kuntalaisille. Inarin kunnalle rakennukset siirtyivät v. 1988. Kunta peruskorjautti rakennukset myöhemmin ja vuokrasi ne Metsähallitukselle joka käynnisti Suomen nuorisokeskusten verkostoon kuuluvan Eräkeskus Inarin vuonna 1994. Nuorisokeskuksen vaiheista voit lukea täältä: Nuorisokeskuksen vaiheet
Tarinoita, kokemuksia ja tunteita liittyy Lastenkotiin ja Riutulaan. Vasatokan ympäristössä voit tulla kiertämään perinnepolkua ja katsomaan aulaan koottua valokuvanäyttelyä sekä lastenkodin ajoilta säilynyttä esineistöä.
-Riutulassa 22.5., Nuorisokeskuksen 25v. juhlavuonna 2019