GEOKÄTKÖILY VOI KOUKUTTAA. (Geokätköilyn lyhyt oppimäärä)

61c0b592-0e67-42f8-8d1f-3fa032ad626e
Koordinaatit johtavat seuraavalle kätkölle

PURKINPIILOTUSTA VAI IHAN OIKEA HARRASTUS?

Ajatuksen tasolla geokätköily voi kuulostaa hölmöltä, piilotellaan purkkeja metsään ja toiset niitä etsii. Mitä järkeä? Näin ajattelee varmasti moni, mukaanlukien allekirjoittanut, ennenkuin pääsi kätköilyyn kunnolla sisälle ja tajusi että kätköily on paljon muutakin kuin purkinpiilotusta. Kansainvälisillä kätköilysivuilla puhutaan maailmanlaajuisesta aarteenetsinnästä, välillä se sitä muistuttaakin.

Ajatus on yksinkertainen ja alkuun pääsee helposti. Tarvitset vain nettiyhteyden ja gps laitteen.  Puhelin jossa on gps ja nettiyhteys käy mainiosti. Aluksi kannattaa tutustua geokätköilysivustoihin, esimerkiksi : geokätköily
Hyvin perille hommasta pääsee myös kun lyöttäytyy jonkun harrastajan matkaan, näin näkee heti käytännössä miten kätköily toimii.
Ennen kätköjen etsimistä täytyy sinun rekisteröityä (ilmaiseksi) geocaching.com sivustolle. Tämän jälkeen tarvitset enää kännykkääsi kätköilysovelluksen oman kännykkäsi sovelluskaupasta. Ilmainen sovellus c:geo toimii mainiosti. Jos omistat gps laitteen niin syöttämällä siihen kätkön koordinaatit pääset etsimään kätköjä myös ilman älypuhelinta. Gps onkin mainio lisävaruste, varsinkin alueilla joilla ei ole kännykkäverkkoa.

KENELLE SOPII JA MISSÄ SITÄ VOI HARRASTAA

Kätköily sopii rohkeasti sanottuna kaikille, koska sitä voi harrastaa niin monella tasolla. Joku etsii kätköjä kaikki vapaa-aikansa ja toinen saattaa unohtaa harrastuksen pitkäksikin aikaa tai kätköillä vain lomilla. Harrastus ei ole paikkaan eikä aikaan sidottua, kätköjä on niin erilaisissa paikoissa ympäri maailmaa että jokaiselle löytyy oma tapansa ja tasonsa harrastaa. Kätkö voi olla piilotettu metsän keskelle, kaupungin ytimeen, rakennuksen kulmalle, saareen, torniin, luolaan, mielikuvitus vain on rajana. Kätkö voi olla metsässä, jossa käy muutama ihminen vuodessa tai vaikka Manhattanilla New Yorkin ytimessä, miljoonien ihmisten kiiruhtaessa ohi. Suomessa suosittuja kätköpaikkoja ovat retkeilyreittien varsilla olevat laavut ja levähdyspaikat valtatien varrella. Jos kävelet jotain suosittua reittiä niin voit olla lähes varma että jossain reitin varrella on kätkö tai pari piilotettuna. Otetaan esimerkiksi Inari ja  paikallisille varmasti tuttu Juutuanpolku, tiesitkö että sen varrellakin on neljä kätköä piilossa? Ja jos vähän poikkeaa polulta niin voi saaliiksi saada vielä muutaman lisää. No niin, jäithän jo edes vähän miettimään missä ne purkit siellä ovat?
YouTubessa on esittelyvideo kätköilystä, videoon pääset tästä.

10dafca1-fad5-464c-9056-17754165d580
Onnea ja arvoituksen ratkaisua tarvittiin tällä Karasjoen läheltä löytyneellä kätköllä.

MILJOONIA PIILOJA JA MIELENKIINTOISIA KÄYNTIKOHTEITA

Paljon on piiloja ehditty keksiä sen jälkeen kun Yhdysvallat päätti poistaa gps häirinnän vuonna 2000, yhtäkkiä tarkka paikannusjärjestelmä oli kaikkien saatavilla. Ensimmäinen kätkö oli testimielessä metsään piilotettu 19 litran ämpäri, jossa oli kynä, lokivihko ja vaihtotavaroita. Siinäpä idea joka lähti kehittymään ja saavuttamaan suosiotaan hurjalla vauhdilla.

Kätkö voi olla lähes missä tahansa ja minkälainen vaan. Mielikuvitusta käytetään ja sitä tuntuu kätköilijöiltä löytyvän aina uusiin ulottuvuuksiin saakka. Välillä mielikuvitusta saa käyttää kätkön löytämiseenkin, joskus tuskastumiseen asti. Koordinaatit johtaa kivikasalle, onko nuo kaikki kiviä vai onko joku niistä naamioitu kätkö? Kuuluuko kaikki oksat puussa juuri siihen puuhun? Kuuluuko tuo sähkötolpassa oleva sähkörasia todellakin tuohon? Vai onko purkki piilotettu ihan vaan muuten ovelaan paikkaan? ”kätköilysilmä” kehittyy ajan myötä (ei kyllä kaikilla, nimimerkki ”puusilmä”).

Kätköilyn paras anti on monen mielestä se, että tulee mentyä paikkaan johon ei muuten tulisi mentyä, koska siellä on kätkö. En tiedä, olisinkohan ihan heti lähtenyt ajamaan esimerkiksi Nellimiin kesken kiivaimpien tietöiden, mutta siellä nyt sattui olemaan muutama mielenkiintoinen kätkö. Tai olisinko Kuusamon reissulla tullut tutustuneeksi sodanaikaiseen bunkkerin raunioihin, saati Viron reissulla pysähtynyt ihmettelemään kummallista mäntyä. Monet lintutornit, sillanaluset ja laavut on koluttu kätkön löytämisen toivossa. Kätköily on siis parhaimmillaan elämyksiä, onnistumisen iloa kun olet ratkaissut jonkun arvoituksen minkä avulla löydät kätkön tai perheen kanssa yhteistä tekemistä. Sinä päätät, kätköt odottavat etsijäänsä. Ja parasta on että voit etsiä vain ne kiinnostavat paikat, ellet sitten hurahda ja ahnehdi mahdollisimman paljon. Geokätköily voi olla jollekkin yksin metsässä vaeltelua, toiselle kaverin kanssa kaikki paikat koluamista, kolmannelle isoon yhteisöön kuulumista ja toisten harrastajien tapaamista ympäri maailmaa.

3e486566-30e4-4c0a-b9e4-4f7b67169728
Tässäkin kuvassa on geokätkö

VASATOKKAAN KÄTKÖILEMÄÄN

Vasatokan alueella on useita kätköjä, joten täälläkin pääset kokeilemaan harrastusta. Meiltä saat vinkkejä harrastuksen aloittamiseen tai vaikka gps laitteen vuokralle. Leirikoulujen ja ryhmien ohjelmaksi kätköily sopii mainiosti, yhteispelillä ovelimmatkin piilot löytyvät varmasti ja kipinä harrastukseen voi syttyä jo ensimmäisestä löydöstä.

Tule tustumaan ja löytämään Vasatokan kätköt, jotka löydät geocaching sivuilta. Onnistuneen löytöretken jälkeen voit vaikka herkutella jäätelöllä ja kerrata kaverin kanssa kokemuksia ja ”logata” kätköt kommenttien kera nettiin.

KK (eli kiitos kätköstä)

ps. Kiilopäällä järjestetään 14-16.6. iso geokätköilytapahtuma jossa kokoontuu harrastajia ympäri maailmaa. Käy kurkkaamassa tapahtuma täältä: Kiilopään geokätkötapahtuma

”Vanhan Riutulan ja lastenkodin aika”

NUORISOKESKUKSEN JA LASTENKODIN HISTORIAA LYHYESTI

Paljon on vettä virrannut Kettujoessa ja tuhansia ja taas tuhansia kaikenikäisiä kävijöitä jättänyt jälkensä Leutolahden rannalle sen jälkeen kun Abraham Johanneksenpoika Aikio suunnitteli asuntoaan tälle kuvankauniille paikalle. Tila rekisteröitiin kuuluvaksi Paadarin kylään ja nimettiin Riuttulaksi. Kuitenkin jo viisi vuotta myöhemmin tilaa isännöi uudisasukas Henrik Samuelinpoika Mattus.

Mattus möi tilan vuonna 1903 Inariin sairaanhoitajaksi tulleelle Naemi Von Bonsdorfille joka lahjoitti tilan NNKY:lle. Lahjakirjassa täsmennettiin että tilan tulisi palvella Lapin lähetysasemana sekä vanhusten ja lasten turvakotina.

Näiden vaiheiden jälkeen aloitti loppiaisena 1907 toimintansa lasten ja vanhusten turvakoti. Naemista tuli laitoksen ensimmäinen johtajatar. Nuorisotyö Muddusjärven rannalla on siis tavallaan alkanut jo hyvin varhain. Vanhukset siirtyivät jo varhaisessa vaiheessa järven toiselle puolelle perustettuun hoitokotiin joka nimettiin Toivoniemeksi. Näin Riutula jäi lastenkodiksi ja toimikin siinä tärkeässä tehtävässä aina vuoteen 1978 saakka, jolloin sosiaaliturva ja elintaso oli kohonnut niin että lastenkoti voitiin lakkauttaa.

 

Riutulan tila oli lähes omavarainen aina vuoteen 1966 saakka, arkkitehti Wrede oli laatinut ilmaiseksi piirustukset ja tilalla sijaitsi kauniin ja tilavan päärakennuksen lisäksi navetta ja joukko talousrakennuksia. Peltoja tilaan on kuulunut jopa 750 hehtaaria. Kaikki osallistuivat talon töihin, lapset oppivat näin luonnostaan työnteon mallin, kunnes laki aikanaan kielsi lasten osallistumisen talon töihin. Lastenkodissa ei silti unohdettu hauskanpitoa, veneretket Muddusjärvellä ym. lähiseudulle suuntautuneet retket toivat vaihtelua lasten elämään. Kultaryntäyksen aikaan saatiin seurata monenlaisten kulkijoiden liikennettä Kettujokea pitkin Lemmenjoen kultamaille.

Lapset aidalla
Lapset ns. sonniaitauksen aidalla jonka lähellä on nykyään Niesta kota.

Maailmanlaajuista huomiota lastenkoti sai operaatio Kulkusten myötä. Vuonna 1956 alkanut operaatio toi terveisiä Amerikan viestilaivueen sotilaat toivat lapsille lahjoja Saksan tukikohdasta saakka. Lisäksi apua saatiin ympäri suomen perustettujen Riutula-kerhojen kautta ja edelleen lähes joka vuosi meillä vierailee joku joka on lapsena ollut Riutula-kerhossa ja pääsee näin konkreettisesti katsomaan paikkaa johon on kerännyt lahjoituksia tai tehnyt käsitöitä.

VanhaRiutula_kahvitauko
Lapset kahvitauolla kesäisenä päivänä Leutolahden rannassa
VanhaRiutula_veneretki
Veneretkellä Leutolahdella

Vanhat ja kauniit rakennukset selvisivät sodasta vahingoittumattomina, irtaimisto oli pääosin jo ehditty tuhota ja panokset oli jo asetettu kun lastenkodin väki palasi evakkomatkaltaan Ruotsista ja Ylivieskasta. Tilalle rakennettiin 1960 luvun alussa uusi päärakennus ja vanhat rakennukset valitettavasti purettiin pois. Näin koitti Riutulan uusia aika, jonka katsottiin alkaneeksi vuodesta 1966, kun uudet rakennukset vihittiin käyttöön. Sosiaalihallitus oli useaan kertaan kehoittanut  NNKY:tä useaan kertaan rakentamaan uusi ja paloturvallinen rakennus. Tästä katsotaankin alkaneen Riutulan uusi aika. 

Uuden rakennuksen aikaan Kekkonen oli jo vieraillut lastenkodissa ja ihmetellyt kuinka näin eristyksissä voivat ihmiset elää, ilman tieyhteyttä. Olihan Riutulassa jo lastenkodin väkeä noin 60 henkeä ja naapurissa koululla lähes saman verran. Kekkonen lupasi seuraavana vuonna tien olevan valmis ja näin tapahtuikin, vuosi oli 1963. Kulkeminen helpottui ja pitkospuut ja hankalat taipaleet poroilla helpottuivat. Inarin ensimmäinen asvalttikin saatiin Riutulaan, siinä sitten kävi kauempaakin väkeä kokeilemassa ja ihmettelemässä.

Riutulassa ehti toimia myös kansakoulu vuosina 1915-1931  ja Lapin tyttöjen sivistämiseksi perustettu talouskoulu. Tilanahtaus kuitenkin vaivasi ja naapuriin rakennettiin koulurakennus, jossa koulua käytiinkin aina vuoteen 1996 saakka.

emäntäkoululaisia
Talouskoululaisia

Lastenkodin lakkauttamisen jälkeen NNKY vuokrasi tiloja Saamelaisalueen koulutuskeskukselle oppilasasuntolaksi ja osa tiloista vuokrattiin muille  kuntalaisille. Inarin kunnalle rakennukset siirtyivät v. 1988. Kunta peruskorjautti rakennukset myöhemmin ja vuokrasi ne Metsähallitukselle joka käynnisti Suomen nuorisokeskusten verkostoon kuuluvan Eräkeskus Inarin vuonna 1994. Nuorisokeskuksen vaiheista voit lukea täältä: Nuorisokeskuksen vaiheet

Tarinoita, kokemuksia ja tunteita liittyy Lastenkotiin ja Riutulaan. Vasatokan ympäristössä voit tulla kiertämään perinnepolkua ja katsomaan aulaan koottua valokuvanäyttelyä sekä lastenkodin ajoilta säilynyttä esineistöä.

-Riutulassa 22.5., Nuorisokeskuksen 25v. juhlavuonna 2019

NUORISOKESKUS 25V, PIENI PALA HISTORIAA JA JUHLAHUMUA

Alkutahdit -90 luvun taitteessa

Vaikka Inarissa suhtauduttiin epäillen nuorisokeskuksen syntyyn vielä 90- luvun lopulla niin sitkeys palkittiin. Vuonna 1988 NNKY (Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys) lahjoitti lastenkodin rakennukset Inarin kunnalle ja vuonna 1994 avattiiin Nuorisokeskus Inari. Nuorisokeskustoiminta alkoi OPM:n (silloinen Opetusministeriö) tuella ajatuksena järjestää nuorisomatkailutoimintaa. OKM:n (Opetus- ja kulttuuriministeriö) tuella nuorisokeskus toimii vielä nytkin, 25 vuotta myöhemmin ja pääpaino on edelleen nuorisotoiminnassa.  Vanhoista lehtileikkeistä voimme lukea Sampo Parkkosen ja nyt jo edesmenneen Seppo Körkön tyytyväisyydestä ja havaita hymyn kasvoilla, kun päätös nuorisokeskuksen perustamisesta on vihdoin totta. Hymyyn on aihetta edelleen, toiminta jatkuu vilkkaana.

Nuorisokeskus ehti toimia Metsähallituksen alaisena aina vuoteen 2004 saakka Eräkeskus Inari oy nimellä, jonka jälkeen toimintaa jatkoi kuntakonserniin kuuluva Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inari oy, eli tuttavallisemmin VASATOKKA.

Maailma muuttuu, perusasiat säilyvät

Alkuaikoina muutaman työntekijän voimin toiminut 60 hengen keskus on kasvanut 125 paikkaiseksi ja työllistää parhaimmillaan 15 henkilöä sesonkiaikoina. Kun vuonna 1994 kirjattiin reilu 2000 yöpymisvuorokautta, päästiin vuonna 2018 yli 16 000 yöpymisen lukuihin. Tämä on tiennyt vilinää ja liikennettä ennen niin syrjäiselle Riutulan kylälle. Pitkospuut ja porokyyti ovat vaihtuneet linja-autoihin, pikkubusseihin ja vuokra-autoihin. Harva saapuu Leutolahden rannalle rannalle enää kävellen, joku ehkä hiihtäen tai moottorikelkalla.

”Rauhallinen loma- ja kurssipaikka Muddusjärven rannalla”. Näin markkinoitiin Eräkeskusta vuonna 1994 Jäämerentiellä lehdessä. Samoilla saatesanoilla voisi hyvin tehdä mainoksen nytkin. Asiakkaamme ovat aina arvostaneet luonnonrauhaa ja nauttineet syrjäisestä sijainnista. Revontulet ja ympäröivä luonto ovat mykistäneet Riutulan turvakodin epävirallisen kievarin asukkaan 1900 luvun alussa, leirikoululaisen 2000 luvulla ja edelleen ulkomaalaisen mökkivuokraajan tammikuussa 2019.

Luonto on ollut aina iso osa nuorisokeskuksen toimintaa. Ohjelmaa ja nykyään elämyksiä on tarjottu luonnonhelmassa aina. Erätaitokoulussa alkuvuosina opeteltiin tulentekoa, harjoiteltiin suunnistusta ja pystytettiin laavuja. Suosittu ohjelmamme on edelleen erätaidot, satoja pikkunuotioita ja kymmeniä lumikammeja, eli quizeeta ilmestyy Kettulammen ympärille kun ulkomailta tulevat opiskelijaryhmät harjoittelevat arktisia erätaitoja. Otsamo on huiputettu tuhansia kertoja ja ihailtu maisemaa Muddusjärven yli Muotkatunturin erämaahan. Kanootit ovat lipuneet Kettujokea pitkin ja porotilalla suopunki viuhunut ilmassa varmasti viikkokausia ajassa mitattuna.

Nuorisotoiminta on omanlaistaan aikakaudesta riippuen, mutta jotain samaa voi havaita kun lukee -95 Riutulassa järjestetystä kansainvälisestä videoleiristä tai miettii nyt keväällä järjestetyssä tubetyöpajassa häärineitä koululaisia.

Nuoret pääosassa

Leirikoulu Vasatokassa on jäänyt varmasti monen mieleen ja jälleen odotamme useaa ryhmää saapuvaksi ensi syksynä. Pääasiassa leirikoulut ajoittuvat syksyyn mutta meille voi tulla ympäri vuoden, talvella leirikoulu kaamoksen keskellä on taatusti erilainen kuin muualla vietetty viikko.

f3c0967d-f28a-4e99-b198-815c1fb7bb5b 3

Kansainvälinen nuorisotoiminta on aina kuulunut vahvasti nuorisokeskuksen toimintaan. Tälläkin hetkellä keskuksessamme on kolme reipasta nuorta miestä Euroopan maista tutustumassa toimintaan, työskentelemässä kanssamme ja tuomassa lisäväriä arkeemme.  Vuoteemme mahtuu myös useita kansainvälisiä nuorisoleirejä, kaikissa perusajatuksena on yhteistyö ja solidaarisuus. Onnelliset hymyt kuvissa vahvistavat ajatusta että tätä kannattaa jatkaa.

Juhlaseminaari ”mitä näkkyy” ja juhlaillallinen

Pääsiäisen jälkeisellä viikolla päätimme juhlistaa nuorisokeskusta kutsumalla työpajapäivään Inarin kunnan kolmos- ja neljäsluokkalaisia. Päivän aikana kiipeiltiin, taiteiltiin graffitteja ja tietysti tubetettiin. Koululaiset tuovat aina vauhtia meidän toimintaamme, uskomaton energia ja tsemppi jäävät mieleen pitkäksi ajaksi.

Seminaarissa kuultiin ajatuksia pienen kunnan nuorisotyöstä. Puhujina kuultiin Inarilaisia nuoria ja nuorisoalan ammattilaisia. Kaikissa puheenvuoroissa nousi nuorisotyö tärkeäksi ja vaikuttavaksi tekijäksi. Olkaamme siis ylpeitä että saamme olla osa tätä arvokasta työtä.

Iltajuhlassa päästiin nauttimaan  Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kokkiopiskelijoiden valmistama juhlaillallinen, jonka menu oli laadittu paikallisten raaka-aineiden, eli poron ja kalan ympärille.
Hyvä ruoka ja hyvä mieli, lämmin tunnelma, puheensorina, taidokas tanssiesitys, upeat luontokuvat ja luonnon oma näytelmä auringon laskiessa Tuorisjängän taakse. Rantasaunan löylyt ja lähestyvän kesän tuoksu. Muddusjärvi ja erämaa odottamassa tulevaa kesää. Nämä seikat varmistivat upeat puitteet juhlillemme.

Haluamme juhlistaa tätä merkkipaalua vielä myöhemminkin, siispä suunnittelemme avoimien ovien päivää ja kahvitajoilua syyskuulle. Näillä näkymin kahvipannu porisee 14.9. lauantaina.  Suomen nuorisokeskukset ry:n blogista voit lukea Miljan kirjoituksen juhlapäivistämme. Blogi löytyy täältä: snk blogi 

Pysy kuulolla ja seuraa blogiamme ja sosiaalisen median kanaviamme, kerromme myöhemmin myös lastenkodin ajasta ja valotamme näin Riutulan mielenkiintoista historiaa.

 

Leirikoulut Vasatokassa

P1070259

LEIRIKOULU SUOMEN HUIPULLA

Vasatokan leirikoulu suomen pohjoisimmassa nuorisokeskuksessa tarjoaa erilaisia kokemuksia kaikenikäisille, kaikkina vuodenaikoina. Miltä kuulostaisi melontaretki Kettujoella, kullanhuuhdonta Lemmenjoella tai Patikointiretki tunturin laelle?  Haluaisitko kokeilla jousiammuntaa, lumikenkäilyä, koskenlaskua tai vierailla porotilalla? Kaikki tämä ja paljon muuta on mahdollista toteuttaa Vasatokan leirikoulussa. Tarjoamme leirikoulupalveluita ympäri vuoden.

Vasatokan sijainti Muddusjärven rannalla, Muotkatunturin erämaan ja Lemmenjoen kansallispuiston kainalossa antaa upeat mahdollisuudet unohtumattomaan leirikouluun.  Suomen kolmanneksi suurin järvi, Inarijärvi, jota myös saamen mereksi kutsutaan antaa oman leimansa aluueen ilmastoon. Luonto onkin tärkeä osa toimintaamme ja ohjelmamme rakentuvat pitkälti sen ympärille.

Inarin kunnassa puhutaan kolmea saamenkieltä ja täällä sijaitsee ainutlaatuinen saamelaimuseo ja luontokeskus Siida, sekä saamelaiskulttuurikeskus Sajos, jossa kokoontuu myös saamelaiskäräjät.

kollaasi

OMANLAINEN LEIRIKOULU

Vasatokan aktiviteettien ympärille on helppo suunnitella juuri oman luokkanne näköinen leirikoulu. Läheinen Otsamo tunturi on ollut suosittu retkikohde ja jäämeren aallot odottavat muutaman tunnin bussimatkan päässä. Retki Norjan puolelle Pykeijaan ja pulahdus jäämereen virkistää varmasti ja matkalla näkee hyvin, kuinka luonto muuttuu karummaksi pohjoiseen mentäessä. Puut pienenevät, havupuita ei enää näy, avotuntureita silmänkantamattomiin. Vasatokan liikuntahallissa voi kokeilla seinäkiipeilyä ja haastaa itsensä ja kokeilla pääseekö kattoon saakka. Saariselän tunturikeskus on hieno päiväretkikohde, talvella pääsee esimerkiksi kokeilemaan suomen pisintä pulkkamäkeä tai laskettelemaan, sulan maan aikaan voi ihailla tunturimaisemia tai vaikka patikoida.

f3c0967d-f28a-4e99-b198-815c1fb7bb5b 3

KAUKANA MUTTA SAAVUTETTAVISSA

Sijaintimme pohjoisessa saa monen haukkomaan henkeään, kamala kuinka kaukana te olette. Matka on kuitenkin jo kokemus itsessään, matkan pituus unohtuu bussin rullatessa suomen halki, läpi eri maakuntien ja maisemien. Viimeistään bussin kaartaessa Vasatokan pihaan edessä aukeava tunturimaisema salpaa hengen. Kalastusta harrastava alkaa jo etsiä virveliään ja kamerat kaivetaan heti esille. Helsingistä meille matkaa kertyy 1100 km ja esimerkiksi Jyväskylästä 880 km. Lapin pääkaupunki Rovaniemi on 340 km:n päässä ja Lentokentälle Ivaloon on matkaa ainoastaan 60 km.

Leirikoululaiset majoittuvat hostellitason huoneistoihin tai halutessaan viehättäviin lomamökkeihimme. Ruokailut hoituvat oman keittiömme toimesta ja rantasauna lämpeää iltaisin, rohkeimmat pulahtavat Muddusjärven aaltoihin ja talvisaikaan voi kokeilla avantoa.

Parhaimmat leirikouluviikot myydään nyt, onko sinun luokkasi jo päättänyt leirikoulupaikan? Kysy lisää vapaista viikoista ja pyydä tarjous. Ohjelmavihkon voit ladata tästä: Leirikouluvihko11-2018

Tervetuloa pohjoiseen, nauttimaan kiireettömyydestä ja ripauksesta lapin taikaa,

terveisin Vasatokka tiimi